Hall of Fame 17.1.2026
Erkki Mustakari ja Matti Mononen seiväshypyn Hall Of Fame -kunniakerhoon
Erkki Mustakari ja Matti Mononen nimettiin suomalaisen seiväshypyn Hall Of Fame -kunniakerhon jäseniksi Pajulahdessa lauantaina 17.1.2026.
Kunniakerhon nimeämiset käynnistyivät helmikuussa 2013 Tampereen Pirkkahallissa, missä ensimmäiseksi jäseneksi nimettiin Eeles Landström. Sen jälkeen vuotuinen Hall of Fame -tilaisuus on järjestetty seiväshyppääjien kehdossa, Pajulahdessa ja nimetyiksi ovat tulleet; 2014 Pentti Nikula ja postuumisti Joppe Lindroth, 2015 Antti Kalliomäki ja Aulis Kairento, 2016 Rauli Pudas ja postuumisti Kauko Nyström, 2017 Risto Ankio ja postuumisti Erkki Kataja, 2018 Kalle Pomppu ja postuumisti Valto Olenius, 2019 Teija Saari, 2020 Matti Sutinen ja Asko Peltoniemi.
Vuosina 2021 ja 2022 tilaisuutta ei korona pandemian takia järjestetty, eikä kunniakerhon jäseniä nimetty. Vuonna 2023 jatkettiin Pajulahdessa ja kunniakerhon jäseniksi nimettiin Raimo Eskola, Kimmo Pallonen ja postuumisti Jukka Piironen, 2024 Tapani Haapakoski ja Minna Alitalo (os. Nikkanen), sekä 2025 Rauno Pusa ja postuumisti Jani Lehtonen. Nyt nimetyt Mustakari ja Mononen täydentävät kunniakerhon jäsenyyden 23:een suomalaisessa seiväshypyssä ansioituneeseen henkilöön.
Erkki Mustakarille sisäratojen Euroopan ennätys Pajulahdessa, myöhemmin formulatoimittajana 415 peräkkäistä F1-osakilpailua maailmaa kiertäen
Helsingin Kisa-Veikkojen Erkki Mustakari voitti Kalevan kisat Varkaudessa 1968 sekä Helsingissä 1969. Kalevan kisojen hopeakorokkeella hänet nähtiin lisäksi Tampereella 1966. Sisäratojen SM-kilpailuista Mustakari saalisti Suomen mestaruudet 1965 ja 1966, pronssille hän oli yltänyt jo 17-vuotiaana juniorina 1963.
Syksyiset arvokilpailut eivät Kalifornian Fresnossa opiskelleelle, yliopistojen sisä- ja ulkoratakaudet, sekä eurooppalaisen kesän kilpailukauden kilpailleelta Mustakarilta onnistuneet parhaalla tavalla. Meksikon Olympiafinaalissa 1968 hän jäi ilman tulosta, paljolti miehen kahdesta seipäästä jäykemmän katkeamisen takia. Seuraavan vuoden Ateenan EM-kisoissa hän ylsi kahdeksanneksi.
Maaotteluissa Erkki Mustakari edusti Suomea 1963-1969 yhteensä 14 kertaa nousten niissä neljästi korkeimmalle palkintokorokkeelle.
Hypätessään sisäratojen ennätyksensä 512 Pajulahdessa tammikuussa 1967, oli Mustakarin tulos tuolloin sisäratojen Euroopan ennätys, hän pääsi yrittämään myös maailmanennätystä (Bob Seagren, 520).
Ulkoratojen Suomen ennätystä Mustakari korjaili kansainvälisille lukemille kahdesti, ensin Fresnon toukokuussa 1968 tulokseen 519, ja vajaata vuotta myöhemmin samassa paikassa 528:aan.
Pentti Nikulan hypätessä ensimmäisen kerran viiden metrin haamurajaan ulkoradoilla Porissa 5.5.1963, hyppäsi tuolloin 17-vuotias Mustakari samassa kilpailussa 460, joka oli tuolloin alle 18-vuotiaiden maailmanennätys.
- Olin innokkaasti urheilua harrastava helsinkiläispoika, sulan maan aikaan pelasin futista ja talvisin lätkää, lisäksi olin käynyt HKV:n poikien mukana Eltsun maanantaikisoissa. Kesä 1962 muutti kaiken, Pentti Nikulan johdolla seiväsbuumi vyöryi yli valtakunnan, ennätyksiä ennätysten perään, laji oli isosti esillä tiedotusvälineissä, lisäksi sain kokea henkilökohtaiset tunnekuohut viikkoa ennen juhannusta stadikalla, kun Pena selvitti ME:n 494, joka kuitenkin hylättiin seipään kaatuessa kasaan riman ali.
- Ensimmäisillä Pajulahden keikoilla Valtsu ja Pena iskostivat ajatuksen siitä, että ne, jotka harjoittelevat joka päivä, pärjäävät. Otahallissa oli iso nippu lasikuituja, missä Yrjö Askolin ja kumppanit antoivat ohjeita, Ville Aroniemen kuntosalilla pääsin kolistelemaan puntteja, lähellä kotiani, Töölön juutalaisella hautuumaalla oli hyvin hiekoitettu jalkakäytävä, missä 60 metrin vedot onnistuivat talvipakkasellakin hyvin. Osasin heilahtaa hyvin, joten lasikuitu tuli nopeasti tutuksi, hyppääminen oli sanalla sanoen hauskaa.
- Viiden metrin haamurajan ulkoradoilla saavutin heinäkuun lopulla 1967 Länsi-Saksan Kerpenissä. Löysin asiasta mukavan yhteisen historian formulalegenda Michael Schumacherin kanssa. ”Schumi” syntyi samassa kaupungissa puolisentoista vuotta myöhemmin, muistelee seiväsuraansa sen jälkeen formulatoimittajana meritoitunut ”Eki”, joka 1989-2012 seurasi paikan päällä kaikki lajin 415 osakilpailua.
Matti Mononen tunnetaan niin urheilijana kuin valmentajana ”työn sankarina”, EM-Göteborgissa palkintokorokkeelle nousu liippasi läheltä
Imatran Urheilijoiden kasvatti, myös Lappeenrannan Urheilu-Miehiä edustanut Matti Mononen voitti Kalevan kisat Helsingissä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa 2003, 2006 ja 2007. Hopeaa hänen kaulaansa pujotettiin Vaasassa 2004, kolmannelle palkintokorokkeelle Matti oli noussut 18-vuotiaana Turussa 2001.
Sisäratojen Suomen mestaruuden Matti valtasi viidesti, 2004, 2006, 2007, 2008 ja vielä 2016. Hopealla hän oli lisäksi 2009 ja 2012.
Useista tapaturmista kuntoutuminen rajoitti äärirajoille harjoittelunsa vieneen rohkean eteläkarjalaisen tuloksentekoa. 2003-2005 yhtensä viisi arvokilpailua juuttui karsintaan. Arvokisamitali, U23-sarjan EM-pronssi pujotettiin Matin kaulaan Saksan Erfurtissa 2005. Seuraavana kesänä Göteborgin EM-kilpailussa oli tarjolla vieläkin enemmän, lopputuloksena hieno neljäs sija.
Maaotteluissa ja Euroopan Cup -kilpailuissa Matti edusti suomea 1999-2010 yhteensä 16 kertaa nousten niissä neljästi korkeimmalle palkintokorokkeelle.
Ulkoratojen ennätyksensä 570 Mononen hyppäsi Lappeenrannassa heinäkuun puolivälissä 2006. Sisäratojen ennätys, 560 oli syntynyt kaksi ja puoli vuotta aiemmin Helsingissä. Junioreiden Suomen ennätykset, sisäradoilla 535 ja ulkona 560 isänsä Markun valmentama Mononen taivutti 2002 Tampereella ja Kuortaneella.
- Etelä-Afrikan leirillä talvella 2005 tein Mikon (Latvala) ja Veskun (Rantanen) kanssa urani parhaat treenit. Siitä tuli kuitenkin ikävä käännekohta, kun kotimatkan liukkailla kolaroimme isän kanssa itsemme sairaalaan, varjelus oli mukana, paljon tapahtunutta pahemminkin olisi voinut käydä. Kuntoutuminen oli pitkä, alkukesään saakka isojen särkylääkeannosten ryydittämä. Niissä oloissa nuorten EM-pronssi 560:llä oli voitto.
- Syksyllä aloitin kohti 2006:tta lähes terveenä, juoksuun en kuitenkaan saanut kolaria edeltänyttä terävyyttä. Elokuussa EM-Göteborgissa asiat olivat hyvin, aiemmin vaivannut kilpailujännitys oli poissa, lisäksi sain finaaliin toivomani paskakelin. Pidin kotikatsomoa jännityksessä, kun huonosta kelistä huolimatta aloitin 550:stä, tokalla yli, 560 väliin ja 565 ekalla yli. Ilman 550:n ekalla kovan puhurin aiheuttamaa läpijuoksua olisi tullut hopeaa, muistelee Matti uransa vaikeuksia ja parasta arvokilpailua.
- Seiväshyppääjien erityinen yhteisö teki minuun vaikutuksen jo junnuna. Myöhemmin reissasin ulkomailla yksinkin. Missä tahansa kilpailtiin, löytyi kaikille tuulennäyttäjiä tai seipäiden antajia, olympiavoittajia ja maailmanmestareita myöten. Näiltäkään pohjin ei paluuta omaankin lajiin kannata pois sulkea, sanoo muissa hyppylajeissa hyvää tulosta valmentajana tekevä Mononen.
Tampereen Pyrinnön seura-aktiivi Antti Tulasalo palkittiin vuoden seiväshyppyteko -palkinnolla
Antti Tulasalo on monipuolisesti työskentelevä seura-aktiivi. Hän on vastannut useita vuosia Tampereen seiväskoulusta toimien lisäksi viime vuonna Tampereen seivästallin osakilpailun päävastuullisena.
Samassa tehtävässä Tulasalo oli myös Raimo Eskolan muistokilpailussa Ideaparkissa helmikuun alussa ja tulee olemaan tulevan maaliskuun Ideaparkin kaksipäiväisessä seivästapahtumassa.
Kaksoset Arttu ja Vilho Haaksluoto sekä Juuso Tornberg uusina jäseninä viiden metrin kerhoon, kuten myös Elli Rantala ja Nuppu Willman neljän metrin kerhoon
Perinteisen tavan mukaan palkittiin Pentti Nikula -mitaleilla vuoden 2025 uudet miesten viiden metrin, sekä naisten neljän metrin ylittäjät.
Arttu Haaksuoto ylsi viiteen metriin jo sisäradoilla, Helsingissä helmikuun lopulla. Kaksosveli Vilho saavutti haamurajan Someron seiväskarnevaaleilla heinäkuun alussa, Juuso Tornberg ylsi samaan kuukautta myöhemmin Espoon Kalevan kisoissa.
Elli Rantala ylitti 405 niin ikään Kalevan kisoissa, Nuppu Willmanin vuoro oli ylittää sama korkeus pari viikkoa myöhemmin Oulun Motonet GP-kisoissa.
Viiden metrin miehiä on Pentti Nikulan 1963 käynnistämässä kerhossa nyt 155. Teija Saari on ylitettyään 1998 ensimmäisenä suomalaisnaisena neljä metriä saanut seurakseen 30 muuta naisurheilijaa.