Pentti Nikula

Pentti Nikula valittiin suomalaisen seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhon jäseneksi tammikuussa 2014


SUL 100 vuotta – Aulis Tiensuu esittelee Pentti Nikulan, seiväshypyn Euroopan mestarin ja maailman ensimmäisen 5 metrin ylittäjän.

Pentti Kustaa Nikula

Synt. 3.2.1939 Somero.

Pentti Nikula on edelleen ainut suomalainen hyppylajien ME-mies. Seiväshypyssä alkoi avaruusaika lasikuituseipäiden tultua markkinoille 1960-luvun alussa. Nikula oppi uuden välineen salat nopeimmin ja parhaiten nousten raketin lailla maailman parhaaksi hyppääjäksi ja ensimmäiseksi 5 metrin haamurajan ylittäjäksi. Hän voitti myös Euroopan mestaruuden.

Pentti Nikulan lapsuuteen kuuluivat maalaistalon työt. Ensimmäiset Suomen mestaruutensa hän voittikin sokerijuurikkaan harvennuskilpailuissa. Työ sekä monipuolinen urheilu niin kesällä kuin talvella loivat fyysisesti vahvan pohjan. Seiväshyppy nousi jo varhain lempilajiksi. Pentti oli mukana Poikaurheilupäivillä ensimmäisen kerran 16-vuotiaaana ja saavutti hopeamitalin tuloksella 340. Neljä metriä ylittyi 18-vuotiaana.

Pentti tavoitteli jo olympiapaikkaa v. 1960, mutta jäi neljänneksi kovatasoisissa Kalevan kisoissa. Uudet hyppääjät olivat valmiina valloittamaan Eeles Landströmin valtikan murrosvuonna 1961. Nikula oli siirtynyt syksyllä 1960 opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Pajulahden urheiluopistolle ”seiväsprofessori” Valto Oleniuksen hoiviin. Tulisieluinen valmentaja panosti kaikkensa oppilaansa fyysisen kunnon, teknisten taitojen sekä henkisen vahvuuden kehittämiseen. Terässeiväsennätykseksi syntyi 446 syksyllä 1961, mutta samalla opeteltiin kiireesti myös lasikuituseipään tekniikkaa. Sen Pentti oppikin nopeimmin ylittäen samana syksynä jo 451.

Seuraava talvikausi jatkettiin lasikuituseipään sisäänajoa ja malttamattomina odotettiin mitä tuleman piti. Nikula aloitti hallikauden 1962 Itä-Berliinissä uudella Euroopan ennätyksellä 471, minkä Risto Ankio vielä samana talvena rikkoi. Ankio oli tehnyt edellisenä syksynä terässeipään viimeiseksi jääneen SE:n 458, mutta nyt kaikki parhaat käyttivät lasikuituseivästä.

Kesäkauden aluksi Nikula ylitti Lahdessa EE:n 472. EE-tahti jatkui: München 475, Jyväskylä 480, Karhula 485. Jenkit olivat jo keväällä tehneet ensimmäiset lasikuituseipään ME:t 489 ja 493, mihin Nikula nyt tähtäsi. Helsingissä 494 jo ylittyikin, mutta seiväs kaatui perässä vaahtomuovipehmusteisiin eikä ylitystä silloisten sääntöjen mukaan hyväksytty. Kauhavalla 22.6. kaikki vihdoin onnistui. Yleisradion kuvausryhmät olivat kuumeisesti seuranneet Pentin mukana ikuistaakseen ME-hypyn, mutta olivat juhannuksena lomalla. Uutinen Yhdysvaltain 35 vuotta kestäneen ME-hallinnan katkeamisesta kiiri kuitenkin pian kaikkialle.

Pentin kesä 1962 oli loistava: yhteensä 40 kilpailua, joista 36 voittoa eikä kertaakaan ilman tulosta! Belgradin EM-kilpailut olivat Pentin ylivoimainen näytös, missä muut suomalaiset säestivät häntä loistavasti toisen somerolaisen Kauko Nyströmin saavuttaessa pronssimitalin ja Risto Ankion oltua vielä neljäs.

Vuoden 1963 harjoitteluun lähdettiinkin yhä kovemmin panoksin ja tavoittein. Heti tammikuussa Nikula ylitti Pajulahdessa uuden sisäratojen ME:n 492. Pentin 24-vuotissyntymäpäivän aattona 2.2.1963 Pajulahdessa oli jälleen kilpailu. Pian rima kohosi 5 metriin, mistä toinen yritys teki urheiluhistoriaa ja rikkoi yhden tavoitelluimmista urheilun haamurajoista. Kilpailu jatkui silti yhä. Seuraava korkeus 505 ylittyi kolmannella yrityksellä. Rima nousi jo 510:een, minkä Nikula ylitti heti ensimmäisellä yrityksellään. Sama mies paransi samassa kilpailussa kolmesti ME:tä.

Ulkoratakauden 1963 aluksi jenkit nostivat ME:n jo 505:een. Nikulan ensimmäinen ulkoratakilpailu oli Porissa toukokuun alussa, missä 500 oli nyt ”vain” uusi EE. Sen parantamista Pentti yritti vielä moneen kertaan. Kauhavan ME-areenalla ylittyi 501, mutta riman päitä oli tuulen vuoksi käsitelty kitkan lisäämiseksi eikä tuota tulosta näin voitu hyväksyä. Pian tämän jälkeen Pentti loukkasi olkapäänsä, mikä haittasi sen jälkeistä urheilu-uraa ja katkaisi sen lopullisesti 25-vuotiaana. Pentti oli mukana vielä Tokiossa olympiafinaalissa 1964 yltäen seitsemänneksi tuloksella 490. Olympiakisoihin valmistautumista haittasi olkapäävamman lisäksi katkennut pikkuvarvas. Vastausta vaille jää, mihin Pentti olisi yltänyt vammoitta.

Nikulan nopea nousu maailman ykköseksi synnytti ennennäkemättömän buumin. Pikkupojat hyppivät seivästä kentillä tai kotipihoilla ja katsomot täyttyivät yleisöstä. Nikula valittiin v. 1962 Vuoden urheilijaksi sekä Suosituimmaksi suomalaiseksi. Hänet ikuistettiin v. 1994 Helsingin EM-kilpailuiden kunniaksi myös postimerkkiin. Nikula edusti vuoteen 1963 Someron Esaa, v. 1964 Lahden Sampoa ja v. 1968-1969 Asikkalan Raikasta. Nykyisin Vääksyssä eläkepäiviä viettävä mestari teki pääosan työstään Päijät-Hämeen Liiton edunvalvontapäällikkönä.

Nikulan perinne elää vahvasti Koti-Somerolla, mistä moni seiväshyppääjä on noussut maajoukkueeseen ja siellä järjestetään yhä vuosittain seiväskarnevaali.

Saavutukset:

Maailmanennätykset: Seiväshyppy 1962. Lisäksi sisäradoilla neljästi 1963. Euroopan mestaruuskilpailut: Seiväshypyn kultamitali 1962.

Euroopan ennätykset: Seiväshyppy kuudesti 1962-1963. Lisäksi sisäradoilla kuudesti 1962-1963. Pohjoismaiden mestaruudet: Seiväshyppy 1963.

Suomen mestaruudet: Seiväshyppy kahdesti 1962 ja 1964. Lisäksi sisäradoilla kahdesti 1962 ja 1964.

Suomen ennätykset: Seiväshyppy 7 kertaa 1962-1963. Lisäksi sisäradoilla kuudesti 1962-1963.

Omat ennätykset aikansa valossa:

Seiväshyppy: 510i 1963 (ME).

(Aulis Tiensuu. SYUA.)


Ylen Elävä Arkisto tarjoaa makupaloja Pentti Nikulan menestyksekkäästä urasta.

Pentti Nikula hyppäsi maailmanennätyksen Kauhavan juhannuskisoissa 1962
Pentti Nikula hyppäsi maailmanennätyksen Kauhavan juhannuskisoissa 1962